Hyvä tietää Pyhä-Häkin kansallispuistosta

Saarijärvellä sijaitseva Pyhä-Häkin kansallispuisto on Keski-Suomen pienin ja vanhin kansallispuisto. Pyhä-Häkin kansallispuisto on perustettu puistojen toisessa aallossa vuonna 1956 suojelemaan erityisesti arvokasta vanhaa metsää ja siitä riippuvaista eliöstöä.

Pyhä-Häkin kansallispuiston aarniometsät ovat eteläisen Suomen hienoimpia. Puistosta puolet on metsää ja puolet suota, mikä takaa lajistolle monimuotoissen elinympäristön. Vanhojen puiden seassa on ikivanhoja puita. Kilpikaarnaiset männyt ovat vähintään 200 vuotta. Puiston iäkkäimmät puut ovat 1500-luvulta.

Pyhä-Häkin kansallispuistoston ikimetsistä löytyneiden kääväkkäiden ansiosta puiston metsät on nostettu vanhojen metsien korkeimpaan arvoluokkaan; erittäin arvokas, ainutlaatuinen metsäalue.

Pöllöt, tikat ja tiaiset viihtyvät erityisen hyvin Pyhä-Häkin kansallispuiston metsissä.

EräKatri toivottaa sinut iloisesti tervetulleeksi opastetulle luontoretkelle Pyhä-Häkin kansallispuistoon.

Palokärjen kansallispuisto

Pyhä-Häkin kansallispuisto on perustettu vuonna 1956.
Pyhä-Häkin kansallispuiston tunnuseläin on palokärki, Suomen suurin tikka. Hiilenmusta palokärki hakkaa koloja puihin. Rummutuskavereinaan puistossa sillä häärii käpytikka sekä pohjantikka.
Pinta-ala 13 km²
Patikointireittejä yli 20 km
Vaativa esteetön reitti 3 km
Perinteisen retkilatu 1,5 km josta voi liittyä maakuntauran latuun
Ajoaika Jyväskylästä Pyhä-Häkin kansallispuistoon on vähän reilu tunti. Kimppakyydin mahdollisuus on hyvä selvittää etukäteen.

"EräKatrin kanssa oli kokemattomankin luontokävijän helppo lähteä tutustumaan kansallispuistoon. Katri oli valinnut sopivat reitit ja pakannut varusteet ja eväät mukaan, joten itse täytyi vaan saapua paikalle. Sai rauhassa keskittyä luonnon ihasteluun. Kiitos onnistuneesta retkipäivästä!"

Suomen hienoin aarnimetsä

Pyhä-Häkin kansallispuisto on kaunis. Koettava itse ja mieluiten ajan kanssa.

Vanhat kilpikaarnaiset petäjät, nuoremmat männyt, terhakkana pystyssä töröttävät harmaat kelot, tuulessa narisevat konkelot ja lahoamisen eri vaiheissa maassa makaavat puunrungot tarjoilevat kaikki omanlaista ihmeteltävää ja yksityiskohtia tutkittavaksi.

Jos on aikataulu mahdollistaa, niin suosittelen vahvasti 6,8 km Kotajärven polkua hitaasti edeten, luonnon tarjoamista tunnelmista nauttien ja Kotajärven tukopaikalla rennosti evästellen.

Ikivihreä mänty on komea. Pyhä-Häkin kansallispuistossa tuntuu tärkeälle pysähtyä hetkeksi ja halata 1518 vuonna kasvunsa aloittanutta Vanhaa isoa puuta, jyhkeää kelovanhusta. Polulla vastaan tuleva Vuonna 1641 syntynyt Uusi iso puu on iso ja erityisen komea mänty, eloisa puuvanhus.